Tekoäly tuli vauhdilla ihmisten tietoisuuteen vuoden 2021 paikkeilla. Ensimmäisenä esittelyyn ehti OpenAI:n DALL-E -malli, joka nousikin varsin suureen suosioon. Sillä saatiin tuotettua tekstiä nopeasti, mutta onko tekoälyn käyttö mediassa eettisesti oikein ja mitä haasteita se tuo?
Mitä tekoälyn käyttö tarkoittaa?
Tekoälyn käyttö on sinällään helppoa, koska sinun pitää vain pyytää selkeillä ohjeilla, mitä haluat sen sinulle kirjoittavan. Sen taustalla on kehittyneitä algoritmeja, jotka tuottavat realistista tekstiä, ääntä, kuvaa tai videoita. Onko tämä jo liian helppoa sen rinnalla, että Sanuli solver haastaa sinut ratkomaan sanatehtäviä?
Ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitä monen media-alan ammattilaisen mielessä liikkui vuonna 2022, kun ChatGPT esiteltiin julkisuudessa. Herättikö se huolta omista työtehtävistä vai tuliko ensimmäisenä mieleen, että työtehtävät helpottuvat huomattavasti entisistä? Kirjoitetaanko kaikki teksti jatkossa tekoälyllä?
Tilanne on mielenkiintoinen myös hakukoneiden osalta. Tänään teksteistä on huomattava osa suoraan luettavissa netissä, joten miten hakukoneet reagoivat tekoälyn tuottamaan sisältöön ja tarkoittaako tekoälyn käyttö sitä, että tekstit jäävät rankingissa alemmaksi kuin muiden?
Tekoälyn käytön vaikutukset journalismiin
Ei liene ihme, että aihe puhuttaa journalismin ammattilaisia. Jos joku väittää, että siitä tulee uusi kirjapainotaito, niin se särähtää korvaan negatiivisessa mielessä. Tekoälyn käyttö journalismissa on lievästi ilmaistuna kyseenalaista.
Taustalla on se, että uutiset mielletään aina luotettaviksi ja sellaisiksi, joiden takana on ihminen. On kirjoittajan tehtävä tarkistaa faktat eikä luottaa niihin sokeasti. Se tarkoittaa myös sitä, että jos tekoäly kirjoittaa tekstin, siihen ei voi sokeasti luottaa vaan yksityiskohdat on tarkistettava luotettavista lähteistä.
Tekoälyn käyttäjän moraalin on oltava korkealla, sillä virheitä ja luottamuspulaa ei saa tulla, sillä se murentaa koko journalismin perustan. Ylen Timo Huovinen onkin todennut varsin osuvasti vanhaa kliseetä mukailemalla, että ‘tekoäly on hyvä apulainen, mutta huono isäntä’.
Pahin mahdollinen skenaario
Nyt jo tiedetään, että ChatGPT tekoälystä on kaksi versiota. Se osui varsin selvästi omaan nilkkaan, kun päätin jutustella mukavia sen kanssa. Aikaisempi versio kieltäytyi kohteliaasti tuolloin keskustelemasta varsin kuumasta aiheesta eli kuka olisi hyvä vaihtoehto Suomen uudeksi presidentiksi.
Kun vaalien toinen kierros oli käyty, ajattelin jutustella aiheesta tekoälyn tuoreimman version kanssa päätellen sen olevan tietoinen presidentin vaalien lopputuloksesta. Olin yllättynyt tai suorastaan järkyttynyt, koska sillä hetkellä tekoälyn käyttö osoittautui täysin mahdottomaksi. Se väitti, että Pekka Haavisto on valittu presidentiksi.
Koska tiesin lopputuloksen, vaikka tuloksen tarkastaminen olikin vielä kesken, intouduin väittämään vastaan. Se syytti minua siitä, että uskon propagandaan ja että luen tietoni täysin väärästä mediasta. Viittasin asiassa Ylen otsikoihin ja sain vastauksen, että siellä tehdään feikkiuutisia. Lopulta tekoäly katkaisi keskustelun.
Negatiivisen tekoälyn käyttö selvisi myöhemmin
Aikaa ehti kulua muutama päivä, kun luin uutisen, että jonkin aikaa oli käytössä ollut tekoälyn negatiivinen versio tai millä nimellä sitä ikinä voidaankaan kutsua. Kieltämättä tilanne oli varsin kammottava ja jäinkin miettimään, mihin tarkoitukseen tämä toinen versio on kehitetty?
Olen jo sille antanut periksi, että tekoälyn käyttö on tullut jäädäkseen, mutta entistä tarkemmin suhtaudun siihen, mitä tietoa se jakaa. Kaikki faktat on tarkistettava tavalla tai toisella. Mielestäni myös tekstistä vastuussa olevan henkilön pitäisi mainita, että teksti on tehty tekoälyn avulla.
Tekoälyn käyttö mediassa toimii joissakin asioissa
Jokainen, joka on joskus kirjoittanut enemmän ja vähemmän tekstejä, tietää, että välillä pää on niin sanotusti täysin tyhjä ja aloittaminen on vaikeaa. Silloin tekoälystä on hyötyä, sillä se voi ehdotella otsikoita, kun sille kertoo hiukan aiheesta.
Suoraan ei otsikkoa kannata poimia, sillä jos samaa ideaa kysyy toinenkin kirjoittaja, niin hän saa samat ehdotukset. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että hakukoneet saattavat reagoida siihen, että teksti on plagiaatti. Silloin se kirjoittaja, joka on tehnyt tekstinsä jälkimmäisenä, ei saa tekstilleen samalla tavalla näkyvyyttä.
Tämä eDocker mediablogin teksti on kirjoitettu ilman tekoälyä, mutta juttuun liittyvän kuvan se on saanut taiteilla.